Lilyn kartanon kodinhoitohuone on valmis. Portaat kuljettavat kolmanteen kerrokseen. Alkuperäiset kaiteet olivat korkeammat ja olisivat peittäneet liikaa näkymää, niistä on noin puolet otettu pois.
Olen jo kertonut, että tilaa on hankala sisustaa kaarevien seinien ja erikoisten nurkkien takia. Sitä olisi myös hyvin vaikea maalata uudelleen, kun siveltimellä ei pääse ihan joka paikkaan. Annetaan siis keltaisten seinien pysyä sellaisena, vaikka eivät enää värisilmääni miellytäkään.
Lattia on muovipaperia, maton olen kudonnut pienillä kangaspuilla. Valaisimista olenkin jo kertonut.
Takaseinässä on vaateteline ja henkareissa Lilyn nahkarotsi ja muutama talvineule. Tuokin seinä on kaareva.
Ikkunamalli ja kuvio tuli talon mukana.
Pyykkikone ja silityspöytä on ostettu Minimaailmasta, muu kalustus on itsetekemää.
Pölynimuri löysi sopivasti paikan nurkasta, sinne voisi laittaa muitakin siivousvälineitä, mopin, ämpärin ym.
Tilanjakajaan mahtui pieni käsienpesuallas peileineen. Kaappi peittää sisälleen sähkövalojen jakorasian. Altaan tein deodorantipullon kannesta, keskelle on liimattu pieni neppari. Kaappi itse on kapalevyä ja taso muovia.
Välisenän takana on toinen samankokoinen huone. Mietin sille vielä käyttötarkoitusta.
Talossa on muutakin rakennettavaa, isot kuistit ovat edelleen tyhjillään ja portaillekin voisi jotain laittaa.
Suurin työ on kuitenkin tehty, mutta kuten tiedämme, nukkekoti ei ole koskaan valmis. Talo muutuu, niin kuin omistajan mieltymyksetkin muuttuvat. Tämä iso talo on vain kahden asukkaan asuttavana, mikä tilojen tuhlaus! Pitää tuoda ainakin vieraita kyläilemään.
