Se on nyt täällä...

Pieni muovikuusi on saatu joskus 70-luvun alkupuolella Leningradin sukulaisilta. Olin sen olemassaolon tyystin unohtanut ja ja  iloitsin kovasti, kun löysin sen pari vuotta sitten äidin joulukoristelaatikosta. Muistaakseni siihen kuului muutama pikkuruinen joulukoristekin. Pitää käydä vielä penkomassa laatikkoa.
Joulupallot tein helmistä ja kynttilät olen pätkinyt muovisista korvapuikoista.

OIKEIN KAUNISTA JOULUA, RAKKAAT BLOGIYSTÄVÄT!

Lyhtyjä

En tiedä, myydäänkö näitä Tic Tac minirasioita Suomessa, minun lapseni ovat ostaneet niitä Virosta ja minä omin tyhjät pakkaukset. Ajattelin laittaa sellaisen roskikseksi nukkekodin keittiöön, mutta sain toisenkin idean.

Lyhtyjä on kaiken kokoisia. Minirasia on sopivan kokoinen pihalyhdyksi. Reunat ja ristikot liimasin paperista, kynttilät ovat Fimo massaa.

Kun piilottaa pienen led-tuikun taakseen, voisi melkein uskoa, että kynttilät palavat.

Ada

Tässä on uuden nukketalon (sen hamassa tulevaisuudessa valmistuvan) ensimmäinen asukas - Ada. Nuken on tehnyt Kirsti Kilponen. Hiukset olen laittanut itse huovutuslangasta, mutta ne saattavat mennä vielä vaihtoon.
Ada on boheemi taiteilija, vaikka onkin kuvissa enemmän kotiäidin oloinen. No niin, kotiäitikin voi olla boheemi ja taiteilija.

Villatakin olen neulonut Dropsin Lace huivilangasta.

Adan ulkotakissa on huppu ja taskut. Lanka on ohutta bukleelankaa, sellaisen kartion olen löytänyt kirpputorilta.

Mikä lahja!

Kylläpä olen ollut  tänä vuonna kiltti! Minulla kävi jo joulupukki postipojan vaatteissa ja toi kaksi isoa pakettia, toinen niistä hyvin-hyvin painava.
Minulla on siis uusi nukketalo: Dollhouse Emporiumin Waterside Way.

Oikeastaan ei mulla ole sponsoria joulupukin muodossa, vaan ihan itse talon ostin.
Se oli pitkän pohdiskelun ja harkinnan tulos, vaikka kahdessa edellisessäkin on monta asiaa kesken. Halusin modernin talon ja kun en osaa eikä mulla ole tilaa rakentaa sellaista itse, kävin läpi kaiken maailman nettisivuja, vertailin malleja ja hintoja ja löysin talon lopulta Finnaimon kautta.
Puhelinkeskustelussa liikkeen omistajan kanssa selvisi, että talon valmistus on lopetettu jo muutama vuosi sitten - siksi en löytänyt sitä DHE:n sivuilta. Onneksi Finnaimon rouva oli yhden talon joskus ostanut ja se oli varastossa odottamassa omistajaa. Toimitus oli erittäin nopea ja palvelu hyvä. Olen suorastaan ikionnellinen!

Talossa ei ole väliseiniä, vain tukipylväät. Joudun rakentamaan kylläkin kaksi seinää ja tekemään tai ostamaan ovetkin.
On aloitettavaa itselleni hankalimmasta vaiheesta eli sähköjen vetämisestä. Pitää jo miettiä lamppujen paikat, vaikkei ole vielä mitään hajua kalustuksesta. Olen yhden talon sähköistänyt Minimaailmasta hankkimillani systeemeillä ja teen tämänkin samalla periaatteella. Oikeastaan olen lähettänyt jo tilaukset, Finnaimossakin on sähkötavaraa (muuntaja, johtoja, lamppuja).
Hyviä vinkkejä otan vastaan, myös nettikaupoista, joista teillä on kokemusta!

Valaisimiin menisi omaisuus, joudun varmaan tekemään suurimman osan itse. Muutenkin aion näperrellä kaiken mahdollisen itse ja tekemällähän oppii. Tämä tulee olemaan todella pitkän aikavälin projekti, mutta on tässä loppuelämä aikaa.
Eikös olekin järkevä tapa käyttää veropalautukset!

Ne kuvat ovat Pinterestistä ja ollut joskus esillä myös valmistajafirman eli DHE:n sivulla.
Minun taloni tulee olemaan vaaleasävyinen, huonejärjestystäkin olen miettinyt, mutta ihan alkuvaiheessa vasta olen. Toivottavasti pääsen jouluajan lomapäivinä aloittamaan.
Talo tarvitsee myös nimen, Waterside Way kuulostaa liian pitkältä ja vieraalta. Kuvittelen siitä tulevan taitelijatalon, värikkään ja viihtyisän, talon, jossa isäntäperheellä on aina vieraita. Alakerta saa ehkä pienen kahvilan ja näyttelytilan.
Ei tässä muuta. Hyvää itsenäisyyspäivää, rakkaat lukijat!
Minä alan tekemään maalikokeiluja.

Viinikellarissa

Joitakin kellarin kuvia laitoin blogiin jo silloin, kun kerättiin syksyn satoa talteen. Kellari toimii myös ruokavarastona ja viinikellarina.
Olen rakentanut sen kellariboxin  jo aikoja sitten. Tila oli alun perin paljon syvempi ja oikeastaan hankalampi sisustaa. Laitoin nyt kaiken uusiksi ja siirsin takaseinää lähemmäs. Seinät on päällystetty paperiprintillä ja lattia on korkkia. Tiileistä olen yrittänyt tehdä luonnollisempia lisäämällä sävyjä  liituilla ja kynillä. Tavaraa on kerääntynyt pikkuhiljaa ja ajoittain ne vaihtavat paikkaa tai ulkonäköä.

Kirppareilta löytää monenlaisia kippoja ja joku päivä ne saavat uuden käyttötarkoituksen.

Tässähän se Uuno on, lempipaikassaan! Uuno ei ole tietenkään mikään juoppo, ei-ei, hän käy vain joskus maistelemassa kellarin anteja ja vähän muutakin.

Tiikerimatto on pistelty Janet Grangerin ohjeilla. Nahkainen nojatuoli on yksi ensimmäisiä vastaavia kokeilujani, sillä ei ollutkaan tähän asti mitään sopivaa paikkaa.
Crocsit tein massasta luonnollisen koon kuvia silmäillessäni.

Heh, on täällä toinenkin asukas! Onko niitä jopa enemmän?

Kasvoja

Kokeilin tehdä itsekuivuvasta savesta miehenpäitä. Savea ei ole sen vaikeampaa työstää kuin massaa, tosiaan on otettava huomioon, että se kuivuu aika nopeasti. Tulos on rosoinen ja tuo kasvoihin "iän tuomia jälkiä".

Osa näistä menee varmaankin roskiin, mutta yksi hassu ilme kiinnitti huomiota. Hioin kasvot, ehostin ja sivelin mattalakalla.

Saanko esitellä - tässä on Uuno!

Uunon housut on mun opiskeluaikaisesta housukankaasta.
 Sellaisen neulepuseron ohje oli lokakuun The Doll's House Magazine-lehdessä. En seurannut ohjetta, mutta kauluksen idea on sieltä. Puseron neuloin muliinilangasta ja sukat Dropsin Lace-huivilangasta, tuo on sopivan ohut sellaisiin. Ja crocsit pitää olla! Kerron pian, missä Uuno asustelee, ette kyllä arvaa!

Meidän laukut

Kun olin saanut oman virkatun laukun valmiiksi (kerroin siitä käsityöblogissani), ajattelin tehdä Lilyllekin samanlaisen. Se on juuri hänen tyyliään, retroon vivahtava.

Valitsin hänelle helmiäisvärin ja punaiset nahkahihnat. Vuori sai myös taskun, pitäähän kännykälle olla oma paikka.

Tässä Lily kiirehtii jo kaupungille.

Kodinhoitoa

Lilyn kartanon kodinhoitohuone on valmis. Portaat kuljettavat kolmanteen kerrokseen. Alkuperäiset kaiteet olivat korkeammat ja olisivat peittäneet liikaa näkymää, niistä on noin puolet otettu pois.

Olen jo kertonut, että tilaa on hankala sisustaa kaarevien seinien ja erikoisten nurkkien takia. Sitä olisi myös hyvin vaikea maalata uudelleen, kun siveltimellä ei pääse ihan joka paikkaan. Annetaan siis keltaisten seinien pysyä sellaisena, vaikka eivät enää värisilmääni miellytäkään.
Lattia on muovipaperia, maton olen kudonnut pienillä kangaspuilla. Valaisimista olenkin jo kertonut.
Takaseinässä on vaateteline ja henkareissa Lilyn nahkarotsi ja muutama talvineule. Tuokin seinä on kaareva.
Ikkunamalli ja kuvio tuli talon mukana.

Pyykkikone ja silityspöytä on ostettu Minimaailmasta, muu kalustus on itsetekemää.

Pölynimuri löysi sopivasti paikan nurkasta, sinne voisi laittaa muitakin siivousvälineitä, mopin, ämpärin  ym.

Tilanjakajaan mahtui pieni käsienpesuallas peileineen. Kaappi peittää sisälleen sähkövalojen jakorasian. Altaan tein deodorantipullon kannesta, keskelle on liimattu pieni neppari. Kaappi itse on kapalevyä ja taso muovia.
Välisenän takana on toinen samankokoinen huone. Mietin sille vielä käyttötarkoitusta.
Talossa on muutakin rakennettavaa, isot kuistit ovat edelleen tyhjillään ja portaillekin voisi jotain laittaa.
Suurin työ on kuitenkin tehty, mutta kuten tiedämme, nukkekoti ei ole koskaan valmis. Talo muutuu, niin kuin omistajan mieltymyksetkin muuttuvat. Tämä iso talo on vain kahden asukkaan asuttavana, mikä tilojen tuhlaus! Pitää tuoda ainakin vieraita kyläilemään.