Pienessä olohuoneessa

Kartanon olohuone on oikeastaan vain pieni sohvanurkkaus ruokailutilan vieressä. Lily keskustelee täällä usein vieraittensa kanssa ennen kahvipöytään siirtymistä.

Lilyn on tehnyt Kirsti Kilponen ja vintagetyylisen silkkimekon olen itse ommellut. Lily rakastaa hempeitä värejä ja romantiikkaa.

Tässä Lily on ihailemassa ystävättärensä uutta kaulakorua ja voi kun kumpikaan ei huomaa, mitä kissalla on mielessä!
Kissa on ensimmäisiä minihuovutuskokeilujani. Kultakalakulho ja -ruokakuppi on Reutteria.

Sohvapöytä on kiva kirpparilöytö, ollut jonkinlainen koristerasia. Näyttää ja tuntuu marmorilta. Löysin siihen sopivan lasin ja syvennyksessä on hiekkaa ja matkoiltani tuotuja pieniä simpukankuoria.
Neuletakki on unohtunut tuolin nojalle.

Antiikkipatsas on niin ikään kirpputorilta, toimittaa myös kukkapylvään virkaa. Nojatuolin takana maljakossa on suitsuketikuista tehtyjä osmankäämejä.

Olohuoneen oikealla sivulla näkyy pieni sohva ja koriste-esinehylly. Ensimmäinen kuva on vanhempi, sähköjohdot ovat vielä piilottamatta. Tapetti ja valaisin on Minimaailmasta.

Sohvanurkkauksen taakse tulee ruokailutila, siitä kuvia ensi kerralla.

Auringonkukkia varten

Miten olemme pärjänneet ilman maitotonkkaa!
Hyvä ohje löytyi sieltä. Helposti ja nopeasti se valmistui, mutta siitä olen ylpeä, että osasin tehdä reiän tuohon pieneen hammastikusta leikattuun puukahvaan.

Nyt on auringonkukat niille sopivassa astiassa. Kiinnitin kannen niin, että se pysyy myös auki.

Kartanon keittiössä

Keittiössä on balsapuusta ja kapalevystä tehdyt kalusteet. Lattian olen liimannut pahvipaloista.

Keittokirjoja on monella kielellä ja kukkakuvioiset astiat ovat matkatuliaisia. Maton olen tehnyt pienillä kangaspuilla.

Tässä talossa rakastetaan näköjään sinisiä astioita.
Mukit ovat paperista ja päällystetty kankaalla. Jälkiruoka-astiat ovat lääkepakkauksia ja jalat nastoja. (Itse asiassa äidilläni on Virossa juuri samanlaisia jalallisia astioita normaalikoossa.) Tiskiallas on pienestä voirasiasta ja tiskipöytä päällystetty kontaktimuovilla.

Suloiset säilykepurkit olen ostanut Etsystä.

Seinä hellan takana on mosaiikkipaloista. Valkoisen kattilan olen tehnyt jostain muovikorkista, sininen on ostettu ja  kansi tehty lääkepakkauksesta.

Jääkaappia varten löytyi kotoa sopiva puinen korurasia, kulmat on hiottu ja kaappi maalattu. Jotain on sisälläkin. Harmaa kannu jääkaapin päällä on isosta puuhelmestä ja paperista, myös suppilo on paperista. Pienen pöllön ostin Käsityökorttelista, harmikseni en muista tekijän nimeä.
Kaapin takana oleva "rapattu" seinä on oikeasti käsintehtyä paperia.

Tästä ovesta pääsee ulos.

Ja sellainen on ovi ulkopuolelta. Oven lasikoriste on muoville painettu kuva, joka tuli talon mukaan.

Keittön takana on pieni sisääntuloaula ja siellä näkyy  talon kaksipuolinen pääovi.

Tältä näyttää pääovi ulkopuolelta.

Yläkertaan vievät portaat on kuvattu ulko-ovesta, sieltä katsottuna ne näkyvät parhaiten. Pieneen eteiseen ei mahdu oikeastaan mitään, korkeintaan yksi naulakko voisi  seisoa nurkassa.

Kurkistetaan kohta yläkertaan.

Rakentaminen

Muutama vuosi sitten hankin toisen nukketalon - Greenleafin Lilyn.
Tämä projekti oli ihan eri luokkaa. Talo saapui isossa painavassa paketissa, joka sisälsi muistaakseni 18 vaneerilevyä ja onneksi selkeät ohjeet. Levyissä olevat urat tuli varovasti irrottaa ja tuloksena oli miljoona palasta ja yksi hämmentynyt rakentaja. Mainitsen samalla, että vaneerilaadussa ei ollut kehumista, jokaisen palan joudut erikseen hiomaan eikä ole takuuta, että se pysyy loppuun asti ehjänä.
Löysin kuva-arkistostani muutaman otoksen rakentamisvaiheesta.

Seinät siis ovat vaneeria, mutta ulkoseiniin liimataan ohuen-ohuista vaneerisuikaleista laudoitus. Alemmassa kuvassa se näkyykin selkeästi.

Alkuperäispakkauksessa on kuva vaaleanpunaisesta Lilystä. Itse valitsin vaaleankeltaisen sävyn.

Rakentamiseen meni yksi kesää ja suuressa innostuksessani tein jopa kahdeksan tunnin työpäiviä. Seurasin aika tarkkaan ohjeistusta, tutkin internetissä vastaavanlaisia taloja ja uskalsin tehdä myös joitakin muutoksia.
Tärkein ja samalla onnistunut muutos on huoneiden sijannissa. Nimittäin jos olisin asettanut kaikki sisäseinät ohjeiden mukaisesti, olisi joku kiva alue jäänyt hankalasti piiloon. Esimerkiksi tässä kuvassa alakerran oikeanpuoleisessa huoneessa näkyvät portaat, mutta ne jäisivät kokonaan piiloon, koska niiden eteen pitäisi tulla keittiön seinä.

Hellan ja jääkaapin välisen tilan olisi pitänyt olla seinä. Minä tein siihen oviaukon, jotta eteisen portaat ja vähän muutakin näkyisi. Portaissa oli kova työ, mutta niitä ei pystyisi katsomaan muuten kuin ulko-oven kautta. Keittiöön asukkaat pääsisivät vain ulkokautta! Kuka nyt sellaisessa talossa suostuu asumaan!

Talossa on 7 huonetta ja eteinen. Lily on viktoriaaninen talo, mutta minä olen sisustanut sen nykyaikaiseksi.

Taloa ympäröi kaksi pitkää terassia. Niiden sisustaminen on vasta edessä.

Piipun olen päällystänyt hiekkapaperilla.

Nukketalo on rakennettu niin, että sitä pitäisi voida katsoa joka sivusta. Sen paikka on näin aikamoinen haaste, periaatteessa sen pitäisi sijata keskellä huonetta. Olen kyllä miettinyt pyörivää alustaa. Väliaikaisratkaisuna olen laittanut taakse seinää vasten peilin, näin hieno etusivu heijastuu ainakin osittain siitä.

Sellaisen talon rakentaminen on hyvin mielenkiintoinen ja kärsivällisyyttä vaativa projekti. Materiaalin laadusta huolimatta voin nukketaloa kyllä suositella, lopputulos palkitsee vaivan!

Näytän pian, mitä huoneista löytyy!